Kuolema

"Death may be the greatest of all human blessings." Socrates. Näin voi helposti ajatella ihmiset, jotka uskovat olevansa kuolemattomia kuten myös Socrates uskoi. Ikuinen elämä missä kukin siihen uskoo ajatellaan nautinnolliseksi. Kuolemisen uskotaan monesti olevan uusi alku ja mitä milloinkin. Koska tämä elämämme vaikuttaa monesti olevan pelkkää kärsimystä niin ihmiset haluavat uskoa uuden elämän tuonpuoleisessa olevan ratkaisu. Miksi muuten kärsiä tästä pitkästyttävän turhauttavasta elämästämme? Ihmiset haluavat luoda helpottavia mielikuvitukseen perustuvia todellisuuksia vaikka mitään todisteita siitä, että kuolemanjälkeistä elämää olisi ei ole.

Voivatko myös ateistit, apateistit ja agnostikot nähdä kuoleman olevan hyvästä?
Ehdottomasti. Kehomme surkastuvat vuosien varrella kuten myös kykymme ajatella selkeästi. Ystävämme muuttavat muualle ja läheisemme kuolevat. Vanhempien ihmisten kärsimyksenä suomalaisessa yhteiskunnassa on usein yksinäisyys raihnaisena kuunnellen radiota. Vanhempien ihmisten on äärimmäisen hankalaa saada kiinnostavia rakkauteen perustuvia suhteita. Jatkuva muutos sekä nykyisen yhteiskunnan kehittyminen vieraannuttaa vanhemmat ihmiset. Koska kuollut ihminen ei tunne mitään niin tuska loppuu. Ikääntyminen ei ole haluttavaa ja tulevaisuudessa toivottavasti ikääntymiseen liittyvät oireet pystytään välttämään.